Inspiraatio,  kesä,  kiertue

ASENNETTA KIITOS

Jea, nyt on ensimmäinen vuosi yrittäjänä takana. Luvassa on siis brändin uudistusta, ja oman jutun viemistä kunnolla eteenpäin. Hirveen kiva olisi kertoa, mitä kaikkea oon saanut aikaan ekana vuonna. Myönnetään, oon siitä aika ylpee. Olisi kiva myös kertoa miten pahasti oon mokannut, vai onko ne ollut edes mokia. Yksi blogiteksti onkin luonnoksissa venailemassa siihen liittyen. Kerron kuitenkin siitä, että isoin juttu mitä mun mieleen on jäänyt ekasta vuodesta, on se, että täällä kaivataan asennetta. Kaikkeen liittyen. Kädenlämpöinen ei riitä minkään suhteen. Sun pitää olla varma siitä mitä teet, koska kuka sitten on, jos et sä ite? Jos sä haluut olla huipulla, sun pitää olla vähän parempi, kun kukaan muu. Pitää olla valmis tekemään isosti duunia, ja laittaan kaikki likoon. Sulla pitää olla ihan sairaan kova palo siihen mitä teet. Miksi mä jaksan ajella tuhansia kilsoja viikossa pitkin suomea kiertueen merkeissä? Koska oon kaivanut esiin semmoisen asenteen, joka vie mua isosti eteenpäin, tai täysiä puuta päin. Se jää nähtäväksi.  Jossain kirjoitettiin hyvin, että haluatko olla se tyyppi, joka kokeili vähän omaa juttuaan, kun siihen olis mahis, vai sellainen joka tiesi ainakin yrittäneensä täysiä? 

 

Välillä maailma vastailee niin kun sinne huudetaan, ja toisaalta taas sua riepotellaan just niin pitkään, kun laitat sille stopin. Mulla on aina ollut semmoinen ”kiltin tytön” maine. En oo muutama vuosi takaperin oikeastaan sanonut mihinkään mitään vastaan. Täytyy muistaa, että mulla on supersankari äiti, joka on hoitanut mun puolien pitämisen niin kauan kun on tarvinnut. Hyvä mama<3 Onneksi oon saanut iskuja tämän asian suhteen, ja musta alkaa tulla aika hyvä tässä. Hehee.

 

Etenkin täällä yritysmaailmassa tapaa kaikenlaisia hahmoja, jotka voi pitää sua ihan täysin ovimattonaan, jos annat siihen tilaisuuden. Tietenkin niitä on normiduunissakin, mutta puhun nyt omasta vinkkelistäni. Viimeisen puolen vuoden aikana oon siis kiehunut niin pahasti monestakin tällaisesta asiasta, etten muista koska olisin ollut nii raivoissaan. Joskus ihmiset kohtelevat vaan niin huonosti, ja niin väärin, jos vaan voivat. Välillä, etenkin “kilttien tyttöjen” on uskallettava nousta ylös nyrkit ojossa. Toinen tärkeä juttu on muistaa se, että sillä ei oo mitään väliä mitä “muut” ajattelee. Ketkä nää “muut” edes on? Täähän on ihan tuttu juttu kaikille. Miksi siis antaisit kenenkään kommentin vaikuttaa mitenkään omaan juttuusi. Luulen, että mitä kovempaa menee, sitä enemmän alkaa tulla myös monenlaisia tyyppiä ympärille.

Oon paukuttanut tätä yrityshommaa tässä vuoden, ja tehnyt juttuja, joissa normaalisti olisi pitänyt miettiä mitä muut kelaa. Välillä sitä miettii väkisinkin, ja voi kuinka oma somekäytös välillä hävettääkään. Okei, on myös tapaamisia, jolloin ei vaan ole se paras päivä, ja oma tähtihetki. Välillä sitä näyttääkin ihan zombilta, kun tapaa tärkeän yhteistyökumppanin. Ja semmoista se on! Niin kun sanoin, kädenlämpöinen ei riitä. Haluatko sä olla se tyyppi, josta kaikki tykkää? Ei varmaan kannata, koska eihän kukaan voi. Eikä kenenkään tarvitse olla. Miksi siis pyytelen anteeksi somessa ohisuuni puhuttuja asioita? Koska haluun, että kaikilla on hyvä fiilis musta. Miksi näyttäisin stooreissä nukelta, koska en oo nukke. Miksi sitä näkee niin paljon? Välillä saa olla tukka pystyssä, ja koska mä en ainakaan haluis, että musta tykätään sen takia miltä näytän. Vaan enemminkin kuka oon, ja mitä ajattelen. Onneksi tämän asian suhteen on menty myös eteenpäin, muutenkin kun omassa elämässä. Eka vuosi on todella opettanut ja kasvattanut tässä geimissä.

Jos painaa kahta kaasupoljinta maahan samaan aikaan, tulee töyssyjä matkaan. Nää on ne paikat, missä tarvitaan sitä asennetta. Kaadutaan, mokataan, otetaan turpaan, ja vielä uudestaan. Noustaan ylös, ja ollaan kovempia. Priorisoidaan ja arvotetaan se, mistä oikeesti ollaan huolissaan.  Miksi kaiken pitäisi mennä niin, ettei se tunnu missään. Missä on asenne? Luulen, että osa asenteesta tulee iän myötä, ja osa keskittyy ihan muihin juttuihin. Sekin on ok. Kaikkien ei tarvitse haaveilla samoista asioista, kun vaikkapa mun.

Kirjoitin Instagramiin eilenkin, että olisiko vaan helpompi tehdä jotain muuta? Miksi väsyttää itsensä painaen kahta poljinta samaan aikaan pohjaan. Siksi kun se on niin sairaan siistiä, ja ovia avautuu jatkuvasti lisää. Kaikki merkit näyttävät siihen suuntaan, että kaikki on mahdollista mitä ikinä haluut. Jos vaan uskot itseesi. Jos sulla on asennetta. Ja vielä vähän enemmän asennetta. Jos pystyt sanomaan näille hahmoille vastaa ja lopetat kynnysmattona olemisen. Sun menestys ja tavoitteiden saavuttaminen on kiinni siitä, mihin asetat sun rajat ja tason.

Oon tietenkin kelannut Fitverstaalta lähtemistä, ja oon ollut peloissani mitä tästä seuraa. Niin pitääkin! Se kertoo, että mennään isosti ojaan, tai huipulle. Kelasin vielä edellisellä viikolla tosissani oonko valmis tähän, ja jaksanko oikeasti lähteä tähän hullulle matkalle. tiedän, että se ei tuu olemaan helppo, mutta kukapa tässä helppoutta kaipaa. Lisäboostia tähän tuo nämä kynnysmattona pitäneet tyypit. Mähän saan tän homman toimimaan, ja tästä tulee just semmoinen juttu mistä oon haaveillut. Mua, eikä sua enää riepottele kukaan mihinkään, vaan nyt noustaan askel korkeammalle. Mun kaveri sanoo aina, jos et arvosta itseäsi- ei sua kukaan muukaan arvosta. Muistetaan se, ja kaivetaan se asenne esiin!

 

Puss ja nyrkit esiin ihmiset<3

 

 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *